Valikko Sulje

Kaarina Koski: Tšekki hyväksyi samaa sukupuolta olevien parisuhdelain

Bohemia 1/2006

Tšekki hyväksyi viime maaliskuussa lain samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteen rekisteröinnistä. Lain hyväksymistä edelsi kuitenkin pitkällinen poliittinen kädenvääntö, joka kiristi vakavasti lakia puoltaneen pääministeri Jiří Paroubekin ja sitä vastaan veto-oikeuttaan käyttäneen presidentti Václav Klausin välejä.

Tšekki hyväksyi 15. maaliskuuta 2006 samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisen parisuhteen rekisteröinnin ensimmäisenä Itä-Euroopan entisistä sosialistimaista. Laki oikeuttaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisen liiton solmimisen ja purkamisen; liitto solmitaan maistraatissa – samoin kuin perinteinen avioliittokin – ja merkitään henkilötodistukseen. Puolisot ovat toisiinsa nähden elatusvelvollisia, mutta omaisuuden jakamista puolisoiden kesken rekisteröinti ei merkitse.

Laki tasa-arvoistaa homo- ja lesboparien asemaa aviopareihin nähden muun muassa siten, että se varmistaa perimisoikeuden kuten avioliitossa ja antaa mahdollisuuden tietojen saamiseen puolison terveydentilasta sairaustapauksissa. Samaa sukupuolta olevat parit eivät saa rekisteröinnin myötä kuitenkaan oikeutta adoptioon. Vastahyväksytyn lain sisällössä on havaittu jo useita puutteita. Periaatteessa se esimerkiksi mahdollistaa kaksinnaimisen. Onnenonkijoita parisuhteiden rekisteröintimarkkinoilla ei kuitenkaan pidetä realistisena uhkakuvana, koska siihen ei ole rahallista houkutinta: liitto ei anna oikeutta puolison omaisuuteen. Oma lukunsa on uuden lain suhde armeijasta annettuun lainsäädäntöön, jossa ei ole sijaa sotilaspariskunnille.

Lakiin joudutaan todennäköisesti lähiaikoina tekemään useita uudistuksia. Epäkohdat johtuvat ennen kaikkea siitä, ettei lain sisällöstä juurikaan käyty asiapohjaista keskustelua. Lain puoltajien ja vastustajien välinen argumentointi koski ennen kaikkea periaatteellista kysymystä siitä, tuleeko seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet ottaa yhteiskunnassa ja lainsäädännössä huomioon vai ei. Lakialoitteen pitkä tie

Lakialoite parisuhteen rekisteröinnistä tuotiin alahuoneeseen ensimmäistä kertaa jo vuonna 1998. Laki hylättiin tuolloin, samoin kuin sen uudistetut versiot vuosina 1999 ja 2001. Parisuhdelakia ovat vastustaneet tiukimmin Kristillisdemokraattinen kansanpuolue (KDU-ČSL) sekä suurin osa porvarillisesta Kansalaisdemokraattisesta puolueesta (ODS). Eniten kannatusta parisuhdelaki on saanut vasemmiston keskuudessa, mutta vuosien varrella asenteet sitä kohtaan ovat muuttuneet hiukan myönteisemmiksi muidenkin puolueiden piirissä kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta. Vuonna 2004 uudelleen valmisteltu lakialoite hylättiin enää yhden äänen enemmistöllä. Viidettä kertaa parisuhdelaki tuotiin alahuoneeseen huhtikuussa 2005, ja sen valmistelutyöryhmässä oli edustajia kaikista muista puolueista paitsi kristillisdemokraateista. Alahuone hyväksyi lain saman vuoden joulukuussa 86 äänellä 147 paikalla olleesta. Sitä vastusti 54 edustajaa eli suurin osa Václav Klausin johtamista kansalaisdemokraateista ja kaikki kristilliset. Tammikuussa 2006 laki sai myös senaatin hyväksynnän, mutta presidentti Václav Klaus hylkäsi sen veto-oikeutensa nojalla.

Tšekissä presidentin veto palauttaa lain alahuoneen käsiteltäväksi. Tullakseen hyväksytyksi uudessa käsittelyssä sen on saatava vähintään 101 puoltavaa ääntä eli yli puolet koko edustajiston eikä vain paikalla olevien äänistä. Veton ja uuden käsittelyn välinen kuukausi oli ankaran kampanjoinnin ja arvailun täyttämää aikaa. Sekä Klaus että Paroubek vetosivat omiin joukkoihinsa, ja vastapuolen toimintaa syytettiin painostukseksi. Myös Homojen ja lesbojen liitto pyrki jakamaan mahdollisimman paljon asiallista informaatiota uudesta laista ja ylipäätään homoseksuaalisuudesta. Puolesta ja vastaan

Klausin veto kärjisti presidentin ja pääministeri Jiří Paroubekin välejä. Paroubek on toiminut lain puolesta ja pyrkinyt vaikuttamaan kansanedustajiin sen hyväksymiseksi. Hän luonnehti nyt Klausin tekoa virheeksi ja esitti epäilyksen, viitsikö tämä edes lukea lakiluonnoksen viimeistä versiota. Klaus närkästyi Paroubekin moitittua häntä myös vapaamielisyyden puutteesta.

– Pääministerillä ei ole valtuuksia opettaa minulle ja Tšekin kansalle, mitä on vapaus! Lailla ei ole mitään tekemistä vapauden kanssa, vaan se on yritys laillistaa niiden perinteisten instituutioiden murtaminen, joille yhteiskuntamme perustuu, hän julisti.

Lain vastustajat perustelivat kantaansa paitsi perheen aseman heikkenemisellä, myös sillä, että oikeuksien myöntäminen seksuaalisille vähemmistöille johtaa vähitellen yhä suurempiin myönnytyksiin. Lain puoltajat taas ovat muistuttaneet, että perheen asemaa ovat modernissa yhteiskunnassa heikentäneet aivan muut tekijät ja että tarve rekisteröidä parisuhde perustuu homoseksuaaleillakin nimenomaan toivomukseen elää perhe-elämää. Ilman laillista mahdollisuutta parisuhteen turvaamiseen samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa he ovat lain puoltajien mukaan jääneet ilman Tšekin perustuslaissa määriteltyjä kansalaisoikeuksia.

(Presidentti Klaus saa mainion tilaisuuden jatkaa perheen aseman vahvistamista, kun tekeillä oleva lakimuutos avioeromuodollisuuksien helpottamisesta tulee hänen allekirjoitettavakseen. Tšekki kuuluu Euroopan avioerotilastojen kärkeen – viime aikoina avioeroja on myönnetty vuosittain yli 49 prosenttia solmittujen avioliittojen määrästä.) Hyväksynnän jälkeen

Kun parisuhdelaki otettiin uudestaan alahuoneen käsittelyyn 15.3. 2006, äänestys jouduttiin suorittamaan kolmesti ennen kuin tulosta voitiin pitää yksiselitteisenä. Kolmannella äänestyskerralla lakia puolsi 101 edustajaa eli se hyväksyttiin niukimmalla mahdollisella äänimäärällä.

Václav Klaus totesi parisuhdelain hyväksymisen häviöksi kaikille niille, jotka uskovat perheen olevan yhteiskunnan perusyksikkö. Hän esitti epäilyksen, oliko äänestyksessä lopulta lainkaan kyse itse laista ja sen yksityiskohdista ja seurauksista vai äänestettiinkö vain muodin mukaan huonosti ymmärretyn liberalismin hengessä. Paroubekiin viitaten hän vihjasi myös, että kyse saattoi olla lyhytnäköisestä vaaleja ennakoivasta eleestä. Klaus totesi myös uskovansa, että lakiin palataan vielä.

Viime vuonna tehdyssä kyselyssä selvä enemmistö tšekeistä kannatti samaa sukupuolta olevien parisuhteen laillistamista. Ehdottoman kielteisellä kannalla oli vain 14 prosenttia kyselyyn vastanneista. Lain hyväksymisen voidaan siis katsoa edustavan enemmistön näkemystä asiasta. Laki astuu voimaan kolmen kuukauden kuluttua hyväksymisestä eli kesäkuussa.

Uusi laki aiheuttaa aluksi käytännön ongelmia. Esimerkiksi maistraatin virkamiehille ei ole vielä annettu ohjeita rekisteröinnin sanamuodosta. Avioliiton vihkikaavaa ei voi käyttää jo senkään takia, että siinä esimerkiksi mainitaan lasten hankkiminen. Ongelmia tuo myös se, että tšekin kielessä miehen ja naisen naimisiinmenosta käytetään eri sanoja. Kuinka rekisteröityvältä parilta oikein voi kysyä ne ratkaisevat kysymykset, ja kummalta kysytään ensin, kun kumpikin on samaa sukupuolta? Odotettavissa on, että rekisteröintiin on luotava yhtenäiset käytäntönsä ja ohjeistuksensa. Paljon ehditään tehdäkin ennen kuin laki kesäkuussa astuu voimaan.

Kaarina Koski

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *