Valikko Sulje

Eva Martinková: Tšekkiläinen yhteiskunta länsimaistuu – myös köyhyys on nyt opittava hyväksymään

Bohemia 1/2004

Omaisuuden jakautuminen tšekkiläisessä yhteiskunnassa lähestyy läntistä mallia. Siihen kuuluu köyhien ja rikkaiden ero sekä keskiluokka, joka pitää yhteiskuntaa vakaana.

Vuoden 1989 vallankumouksen jälkeinen kehitys näkyy nyt tšekkien elintasossa. Yhdenvertaisuuteen aiemmin sitoutunut yhteiskunta on alkanut jakaantua luokkiin. Samalla joudutaan tunnustamaan köyhyyden olemassaolo.

Vuonna 1990 suoritetuissa kyselyissä jopa puolet tšekeistä pelkäsi joutuvansa kokemaan köyhyyden tulevina vuosina. Näin pessimistiset arviot eivät kuitenkaan toteutuneet. Tšekkiläinen köyhyys on lievää laatua siinä suhteessa, että se ei käytännössä merkitse suoranaista puutetta ja nälänhätää. Köyhyysrajalla elää alle 8 % väestöstä. Vaikka heidän osuutensa on suhteellisen pieni, heidän merkitystään ei tule väheksyä. Köyhyys vaikuttaa asenteisiin ja poliittiseen suuntautumiseen. Köyhyyttä on kahta laatua

Köyhyydestä ja sen kokemisesta tiedusteltiin kyselytutkimuksessa, johon osallistui 3 653 vastaajaa. Tutkijoiden mukaan köyhyyttä on vaikea todentaa, sillä sen voi määritellä ainakin kahdella tavoin.

Ensinnäkin kyseessä voi olla omakohtainen tunne, joka syntyy täyttymättömistä tavoitteista tai oman varallisuuden vertaamisesta vaikkapa naapureihin. Toiseksi kyseessä voi olla tilanne, jossa elintaso alittaa jonkin ulkoa määritellyn tason, tässä tapauksessa Tšekin laissa säädetyn elintasominimin.

Minimirajalla elää vain 7,7 % väestöstä. Kuitenkin 36 %:lla väestöstä on tunne, etteivät tulot riitä elämiseen, vaikka ne ylittävät minimirajan reilusti.

Todellinen köyhyys uhkaa Tšekissä todennäköisimmin yksineläjiä taikka perheitä, joissa on useita pieniä lapsia. Hyvin alhainen koulutustaso vaikuttaa myös. Väliaikaisesti köyhyys voi iskeä perheeseen äitiysloman tai työttömyyden yhteydessä – Tšekissä kun työttömyys on yleensä väliaikaista. Varakkaallakin voi olla köyhä olo

Virallisen minimin mukaan määritelty, todellinen köyhyys näyttää vähenevän iän myötä. Samalla subjektiivinen köyhyyden tunne kuitenkin yleistyy. Puolet eläkeläisistä valittaa köyhyyttä, vaikka todellisuudessa vain 5 % heistä eläää minimirajalla. Vasemmisto hyödyntää tätä tunnetta kampanjoissaan, ja kommunismiin nojaava eläkeläispuolue perustaa sen varaan koko ohjelmansa.

Taloudellisesti eläkeläisiä huonommassa asemassa ovat yleensä perheet, joissa äiti on äitiyslomalla. Ne eivät kuitenkaan tunne itseään köyhiksi yhtä usein kuin eläkeläiset. Toisaalta sellaisetkin ihmiset, joiden tulot ylittävät köyhyysrajan jopa kolminkertaisesti, saattavat pitää itseään köyhinä.

Koska ihmisten omakohtaiset arviot eivät näytä noudattavan todellisuutta, köyhyyttä tarkastellessa lienee järkevintä turvautua ainostaan objektiiviseen määritelmään. Sen mukaan Tšekin väestöstä 5 – 8 % on sosiaaliavun tarpeessa.

Köyhyyden tunne on voimakkaimmillaan, kun välttämättömiin suurempiin hankintoihin ei tahdo löytyä rahaa. Autosta tai etelänmatkasta on helpompi luopua, mutta ellei ole varaa hankkia uutta jääkaappia tai pesukonetta rikki menneen tilalle, tilanne koetaan tukalaksi.

Tšekissä köyhyys on yleensä tilapäistä ja liittyy tiettyihin elämäntilanteisiin. Dramaattista pysyvää ja periytyvää köyhyyttä ei käytännössä esiinny, ellei sitten yksittäistapauksissa joidenkin romaniperheiden kohdalla. Keskiluokka hakee muotoaan

Yli 80 % sosialismin aikana kasvaneista tšekeistä arvioi synnyinkotinsa varakkuudeltaan keskinkertaiseksi. Nyttemmin varallisuuserot kotitalouksien välillä ovat kasvamassa. Noin 10 % väestöstä arvioi rikastuneensa vallankumouksen jälkeen huomattavasti. Keskiluokka, jonka pitäisi olla demokratian selkäranka ja käsittää 50 % väestöstä, on Tšekissä vasta muotoutumassa. Tutkijatkaan eivät vielä osaa sanoa, mihin sen kehitys suuntautuu.

Tšekkiläinen yhteiskunta toimii suurimmilta osin kuin täysverinen keskiluokka. Esimerkiksi poliittiset asenteet ovat sen suuntaisia. Mutta jos lähestytään asiaa materiaaliselta kannalta, varsinaista keskiluokkaa ei ole.

Kaikkialla maailmassa lääkärit ja professorit edustavat keskiluokan huippua. Tšekissä heidän rahalliset ansionsa eivät kuitenkaan vastaa kyseistä asemaa. Vastaavasti muualla ei ole tapana, että keskiluokkaan kuuluisivat tehdastyöläiset ja palvelualojen työntekijät, jotka Tšekissä palkkansa puolesta siihen kuuluvat. Vaativan työn tekijöitä sekä yksityisyrittäjiä, jotka muodostavat tärkeän osan keskiluokkaa, on Tšekissä vain 15 % väestöstä.

Eva Martinkován artikkelista muokaten suomentanut Kaarina Koski

(Bohemia 4/1995)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *