Valikko Sulje

Petri Laukka: Jumala asuu kirjaimessa

Bohemia 1/2004

Joku oli tehnyt ilmiannon. Tššekkiläinen kirjailija Jaromír Hladík tempaistaan eräänä maaliskuisena iltana kotoaan Vanhan kaupungin Celetnálta ja viedään puhtautta uhoavaan virastoon Vltavan toiselle rannalle. Tämä oli ollut arvattavissa. Muutama päivä aiemmin Prahan kaduilta oli ruvennut kantautumaan outo jyminä. Tahdikas saappaankopina ja vahvat komentoäänet. Saksalaiset.

Kuulusteluissa virastossa Hladík ei voi kiistää Gestapon syytöksistä yhtäkään: hänen suonissaan virtasi juutalaisverta, hän oli laatinut juutalaismielisen tutkielman Jakob Boehmesta ja hän oli kääntänyt kabbalistisen filosofian, Sapher Jeziran, tšekiksi. Hladik oli ilmiselvä prahanjuutalainen kirjailija, joten hänet tuomitaan teloitettavaksi maaliskuun 29. päivänä 1939 kello 9 aamulla.

Kuka tämä Jaromír Hladík oli? Onko hän jotakin sukua maineikkaalle kitaristille Radim Hladíkille? Tai Brnon teatterin oopperalaulajalle J. Hladíkille? Ei ole.

Tšekin miehittäneiden natsien jalkoihin jäävä Jaromír Hladík on argentiinalaisen kirjailijan Jorge Luis Borgesin (1899–1986) vuonna 1943 luoma hahmo. Novellissa Salainen ihme Borges rakentaa nelikymmenvuotiaasta prahalaisesta esseemäistä historiallista henkilöä, joka tuntuu yhtä todelliselta ja paikalliselta kuin Jaroslav Hašekin sotamies Josef Švejk edellisen maailmansodan mutkissa.

Kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa odottava Hladík pyytää jumalaa apuun, jotta saisi vuoden lisäaikaa elää ja kirjoittaa loppuun Viholliset-näytelmänsä. Pitäisi vain löytää jumala.

Unessa Hladík näkee, että jumala on olemassa mutta sijaitsee hankalassa paikassa. Herra asuu ja oleskelee yhdessä Clementinumin kirjaston 400 000 teoksen kirjaimessa. Moni on menettänyt näkönsä etsiessään. Sattumalta Hladík löytää kirjastoon palautetusta Intian kartasta pienen kirjaimen, jumalan.

Hladík saa pyytämänsä lisäajan. Hän kirjoittaa työnsä loppuun, tyylitellen, korjaillen. Silti hän kuolee teloituskomppanian edessä täsmälleen virastoaikana maaliskuun 29. päivänä klo 9.02. Hladik sai käyttöönsä ajatusten vuoden, joka on saman pituinen kuin neljän luodin matka kiväärin piipusta ihmisen rintaan.

Petri Laukka

Jorge Luis Borges: Haarautuvien polkujen puutarha. Suom. Matti Rossi. WSOY 1969

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *