Valikko Sulje

Eero Balk: Uusi kohde Unescon maailmanperintöluetteloon

Bohemia 2-3/2003

Unescon maailmanperintöluettelon n. 700 kulttuuri- ja luonnonkohteesta on jo 12 tšekkiläistä. Heinäkuun alussa siihen liitettiin Třebíčin juutalaiskaupunginosa ja Pyhän Prokopiuksen basilika. Juutalaiskaupunginosa on luettelon ainut pääasiassa juutalainen eurooppalaiskohde, ja sitä on laajuudeltaan verrattu Venetsian ghettoon.

Jihlavajoen rantatöyräälle levittäytyvä, pääasiassa yksi- ja kaksikerroksisista taloista koostuvat juutalaiskaupunginosa piti kommunismin aikana purkaa, ja vuonna 1975 laadittiinkin suunnitelma niiden korvaamisesta elementtitaloilla. Näin ei kuitenkaan käynyt. Vuonna 1990 kaupunki julisti sen suojelualueeksi, ja viimeisten kymmenen vuoden aikana sen kunnostamiseen on käytetty yli sata miljoonaa kruunua (3,2 miljoonaa euroa) julkisia ja yksityisiä varoja. Rahoitusta on saatu mm. Tšekin valtiolta, EU:lta ja USA:sta. Kiemuraisten kujien varrelle 1100-luvulta lähtien rakennetuista taloista on säilynyt 123 – vain viisi on ajan mittaan purettu! – ja kaksi synagogaa.

Juutalaisten määrä Třebíčissäkin alkoi vähentyä sen jälkeen, kun juutalaisten sallittiin valita vapaasti asuinpaikkansa 1867. Vanhempi synagogista, Takasynagoga, jäi pois käytöstä ensimmäisen maailmansodan aikaan ja toimi sen jälkeen varastona. Se kunnostettiin 90-luvun puolivälissä näyttelytiloiksi. Synagogan yhteydessä on myös třebíčiläisen taiteilijan ja kirjailijan Ladislav Novákin pysyvä näyttely, kaupungin matkailuinformaatio ja pensionaatti. Synagogan salin perällä on muistolaatta keskitysleireissä surmatuille Třebíčin juutalaisille – hengissä heitä selvisi kahdeksan. 1600-luvulta peräisin oleva Etusynagoga toimii Tšekkoslovakian hussilaiskirkon kirkkona.

Kukkulan huipulla sijaitseva juutalaishautausmaa julistettiin viime vuonna kansalliseksi muistomerkiksi. Siellä on 11 000 hautaa ja 3 000 hautamuistomerkkiä. Noin sata vuotta vanha siunauskappeli on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Yli hehtaarin kokoisena hautausmaa on yksi Tšekin suurimmista juutalaishautausmaista.

Pyhän Prokopiuksen basilika sijaitsee ns. Třebíčin linnan yhteydessä. Linna on itse asiassa benediktiiniluostari, joka autioitui hussilaissodissa 1400-luvulla. Vaikka luostari ei ole enää toiminut kuuteensataan vuoteen, on sen alla sijaitseva juutalaiskaupunginosa edelleen nimeltään Podklášteří, Luostarin alakaupunki (sen toinen nimi on Zámostí, Sillantaka). Itse linnassa on nykyään Vysočinan museo. Basilika on Tšekin oloissa harvinainen esimerkki 1100-luvun arkkitehtuurista, mutta muualla Euroopassa vastaavia kirkkoja on enemmänkin.

Itse Prokopius (tšekiksi Prokop) on poikkeuksellinen pyhimys monessakin suhteessa. Hän ei näet kärsinyt marttyyrikuolemaa, vaan kuoli Sázavan luostarin arvostettuna apottina vuonna 1053. Lisäksi hän on tiettävästi ainut pyhimys, joka on päässyt pyhimykseksi painostamalla: Sázavan luostarin apotti Blasius vietti Roomassa vuoden odottamassa paavin päätöstä asiasta. Paavi Innocentius III suostui vasta, kun Prokopius oli ilmestynyt hänelle unessa ja uhannut häntä helvetin tulella, ellei pyhimyksen arvoa heruisi. Prokopius oli ensimmäinen paavin pyhimykseksi julistama tšekki (1204). Sitä ennen pyhimysten julistamisen oli hoitanut paikallinen arkkipiispa.

Třebíčin kaupungilla on nyt viisi vuotta aikaa laatia kohteille yksityiskohtainen suojelu- ja kunnostussuunnitelma. Unescon edustajat kiinnittävät huomiota mm. siihen, miltä juutalaistalojen katot näyttävät. Niitä ihaillakseen kävijän ei tarvitse nousta lentokoneeseen: riittää, kun kipuaa samalle mäelle, jolla juutalaishautausmaakin sijaitsee. Sen naapurissa sijaitsevien elementtitalojen asukkailla suojelualue on aina silmiensä edessä.

Třebíčissä on muutakin nähtävää kuin Unescon kohteet. Kaupungin päätori on sekin komea, ja kaupungissa on useita kirkkoja ja gallerioita. Myös käsityöläiset ovat alkaneet hakeutua kaupungin kujille. Juutalaiskaupunginosan Rachel-viinituvan ohella nälän ja janon voi taltuttaa vaikkapa näyttelijä Miroslav Donutilin kapakassa. Majoitustarjonta on runsasta, ja hinta liikkuu n. 600 kruunun paikkeilla henkeä kohti. Kaupungin kulttuurikeskuksen sivuilla kerrotaan myös tämän 40 000 asukkaan kaupungin vilkkaasta kulttuurielämästä, johon kuuluvat mm. jokasyksyiset perunannostojuhlat.

Muut tšekkiläiset kohteet Unescon maailmanperintöluettelossa ovat Prahan, Telčin, Český Krumlovin ja Kutná Horan historiallinen keskusta, Lednicen ja Valticen kulttuurimaisema, Zelená Horan pyhiinvaelluskirkko Žďár nad Sázavoussa, Holašovicen barokkikylä, Kroměřížin arkkipiispanpalatsi ja linnan puutarha, Litomyšlin linna, Pyhän Kolminaisuuden pylväs Olomoucissa ja Villa Tugendhat Brnossa. Telč ja Zelená Hora sijaitsevat samassa Vysočinan läänissä Määrissä kuin Třebíčkin. Tänä vuonna alkavat neuvottelut Böömin paratiisin ns. kalliokaupungeista. Niistä tulisi Tšekin ensimmäinen luonnonkohde Unescon listalla. Uusien kohteiden saaminen listalle on kuitenkin erittäin vaikeaa, koska Tšekistä niitä on jo sillä poikkeuksellisen paljon, vaikka maassa ei ole antiikin muistomerkkejä.

Eero Balk

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *