Valikko Sulje

Kaarina Koski: Tšekkiläistä yrttilääkintää

Bohemia 1/2002

Keskieurooppalaisille yrtit eivät ole vain maustekasveja, vaan ne kiinnostavat myös lääkinnällisten ominaisuuksiensa vuoksi. Yrttien terveysvaikutukset kuuluvat Tšekissä jokamiehen tietouteen paljon laajemmin kuin Suomessa.

Useimmat tšekkiläiset tietävät sopivan yrttiteen niin nuhaan kuin vatsavaivoihinkin, ja keittokirjat sisältävät ruokareseptien lisäksi myös lääkintäohjeita. Tällainen suuntaus ei koske vain tšekkejä, vaan tunnetaan Keski-Euroopassa laajemminkin. Saksalaisilla on omat homeopaattiset apteekkinsa, ja Italiassakin isoäitien ohjeisiin luotetaan usein enemmän kuin lääkärien resepteihin.

Suomessa on toisin. Vanhan kansan yrttitietoutta ei löydy keitto- vaan kasvikirjoista, joissa lääkintää harvemmin kehotetaan kokeilemaan. Koululääketieteen rinnalla uudelleen virinnyt kiinnostus luontaistuotteisiin ei perustu Suomessa perinteiseen luonnon hyödyntämiseen vaan ulkomaisiin, kaupallisiin tuotteisiin. Vanhan kansan parantajat

Kasvien lääkekäytön tausta on eri maissa samantyyppinen. Ennen vanhaan turvauduttiin lääkäriavun puuttuessa paikallisiin parantajiin sekä luonnosta ja kotitaloudesta löytyviin parannuskeinoihin. Kotona tavallisen lääkinnän hoitivat äidit ja mummot, ja vasta vakavissa tapauksissa turvauduttiin ulkopuoliseen asiantuntijaan. Kasvilääkintä on ollut etupäässä naisten harjoittamaa.

Varsinaiset parantajat käyttivät joko loitsuja tai yrttejä ja muita luonnosta saatavia tuotteita. Tavallisinta oli käyttää molempia keinoja yhdessä. Jokaisesta kylästä löytyi henkilö, jonka puoleen käännyttiin sairaustapauksissa. Parantajat eivät saaneet osakseen pelkkää kunnioitusta, vaan heitä myös paheksuttiin. Kyseessä ei ollut epäily heidän toimiensa tehoa vaan niiden alkuperää kohtaan. Vehkeily epäpuhtaiden voimien kanssa oli vakava asia.

Todisteita tästä löytyy vanhoista oikeuspöytäkirjoista. Vanhin yrttilääkinnän mainitseva tapaus on Chrudimista vuodelta 1574. Káča Krejčová -nimistä eukkoa syytettiin vaikutusvaltaisen Jan Janovskýn kuolemasta: syytteen mukaan hän oli kuivattanut Janovskýn ja vahingoittanut muitakin ihmisiä, ja häneltä oli löytynyt vihreillä yrteillä sidottu leipämytty. Syytetyn tytär Zuzana todisti, että Krejčová oli vain yrittänyt auttaa Janovskýta tämän sairastaessa eikä ollut tätä vahingoittanut.

Toinen tapaus on vuodelta 1608. Kateřina Třešničkoválle luettiin syyte, että hän palveli saatanaa ja teki terveitä ihmisiä hulluiksi. Syytetty puolustautui ensin sanomalla, että tarkoituksena on ollut auttaa sairaita ihmisiä. Kiduttamalla häneltä kuitenkin puristettiin tunnustus: Olen lukenut pirun sanoja jauheisiin ja kuivattuihin yrtteihin. Ja niitä olen leiponut kakkuihin ja antanut ihmisille syödä.

Třešničková tuomittiin kuolemaan, mutta tuomio muutettiin karkotukseksi.

Lääkintäperinne jatkuu

Parantajien ja yrttimummojen toiminnasta Tšekissä on paljon enemmän tietoja 1800-luvulta. Suuri osa noista käytännöistä erityisesti lastentautien hoitamisen osalta on säilynyt nykypäivään saakka. Mukana ovat yhä olleet niin siunaukset, taiat kuin luonnonantimien käyttökin.

Brnolaiset etnologit tutkivat vuosina 1988–1992 kansanlääkinnän tuntemusta ja käyttöä Vysočinassa. Tutkimuksen mukaan yrttien suosio sairauksien hoidossa on selvästi nousussa. Yleisesti tunnettuja ovat esimerkiksi kamomillaliemen käyttö haavojen hoidossa, ajuruohoteen apu vilustumisessa, kuismateen rauhoittava ja verta puhdistava ominaisuus sekä nokkosteen juominen veren ja koko elimistön vahvistamiseksi.

Lapsia hoidetaan yrtein erityisesti ruoansulatusongelmien, kuumeen ja vilustumisen yhteydessä. Vuonna 1995 Vysočinassa tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että monet 20–40-vuotiaat pienten lasten vanhemmat tuntevat myös tavan suojata lapsi pahalta yrttien ja rukouksen avulla. Se tapahtuu seuraavasti: lapsen isä hankkii osmankäämiä, kuismaa, ajuruohoa ja pionin terälehtiä – joko tuoreita tai kuivattuja. Kasvit sekoitetaan lautasella, niitä poltetaan ja lasta kannatellaan savussa. Samalla vanhemmat lukevat kerran isämeidän ja lopuksi lausuvat: ”Jumalan suokoon sinun pysyvän terveenä.”

Parantamisen perinne näkyy siis jatkuneen katkeamatta suoraan nykypäivään. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet siinä suhteessa, että tutkimuksessa ei tavattu ainoatakaan naispuolista parantajaa, mutta sen sijaan alalla mestaroi koko joukko miehiä.

Mateřídouška – kangasajuruoho – Thymus serpyllum

Kangasajuruoho, jota tšekit kutsuvat äidinsieluksi (mateřídouška), muodostaa violetinpunaisia, tuoksuvia mattoja tšekkiläisen kirjallisuuden kuvaamissa maalaisidylleissä. Tšekissä se kukkii koko kesän, toukokuusta syyskuuhun saakka.
Kangasajuruoho on huulikukkainen puolivarpu. Se on timjamin sukulainen, mutta maultaan paljon miedompi. Ajuruohon aromaattisen tuoksun uskottiin antiikin aikana ja keskiajalla kertovan sen käyttökelpoisuudesta pahoja henkiä vastaan. Kaarle Suuren sotajoukot kuljettivat mukanaan ajuruohokeitteitä kulkutautien torjumiseksi. Viime vuosisadalle asti ajuruohosta on valmistettu yskänlääkettä ja sitä on käytetty terveyskylpylöissä. Ajuruohosta eristetyllä tymolilla on antiseptisiä vaikutuksia, ja sitä käytetään hammastahnoissa ja suuvesissä.
Kansanlääkinnässä ajuruohoa on käytetty esimerkiksi hengitysteiden sairauksiin, turvotukseen ja ripuliin. Ajuruohon mikrobeja hävittävää vaikutusta on hyödynnetty homeen torjunnassa sekä lisäämällä sitä vastasyntyneen vauvan kylpyveteen.

Černý bez – mustaselja – Sambucus nigra

Mustaselja on Suomessa harvinainen, joskus koristepensaana viljelty 2–3-metrinen kasvi, jolla on valkeat, voimakkaantuoksuiset kukat. Tšekissä se kasvaa luonnonvaraisena metsissä ja pensaistoissa, ja kansanlääkinnässä se on monikäyttöinen ja arvostettu kasvi. Sitä käytetään mm. reumatismiin, selkävaivoihin sekä vilustumisoireisiin.
Lääkkeisiin käytetään kuivattuja kukkia tai marjoja sekä tuoreista marjoista tehtyä juomaa tai tahnaa. Tšekkiläisen isoäidin reseptikirjan mukaan mustaseljatahna tehdään puristamalla kypsistä marjoista mehu ja keittämällä sitä vesihauteessa, kunnes se sakenee. Lopuksi lisätään runsaasti sokeria niin, että tahnasta tulee paksua.
Nauttimalla alkoholiin sekoitettua mustanseljan mehua muutama lusikallinen päivässä hoidetaan esimerkiksi iskiasta, sydäntauteja ja hermosärkyjä.
Mustaseljankukkateetä käytetään pää- ja korvasärkyyn ja rintakipuihin. Nuhaa ja kurkkukipua vastaan kukkia käsitellään etikalla ja nautitaan taikka hengitetään kuumaa seljaetikkaa.

Maustekasvien lääkinnällisiä vaikutuksia:

  • Anis lievittää yskää ja turvotusta sekä parantaa ruokahalua ja ruoansulatusta.
  • Fenkoli estää vatsan kouristelua ja kaasujen muodostusta sekä irrottaa limaa kurkusta.
  • Iisoppi parantaa näköä ja puhdistaa aivoja – suositellaan vanhuksille.
  • Kataja pitää sairaudet loitolla. Sillä on bakteereja tuhoava vaikutus.
  • Kirveli edistää ruoansulatusta ja virtsaneritystä.
  • Kumina edistää ruoansulatusta ja estää kaasujen muodostumista.
  • Lipstikka eli rohtoliperi lisää ruoansulatusnesteiden erityistä, lievittää turvotuksen aiheuttamaa kipua sekä voimistaa sydämen ja maksan toimintaa.
  • Meirami parantaa ja nopeuttaa ruoansulatusta, lievittää neuroottisuutta, turvotusta ja vilustumisoireita.
  • Persilja edistää munuaisten toimintaa.
  • Rosmariini edistää maksan toimintaa, lisää sappinesteen ja virtsan eritystä, vähentää bakteerien kasvua sekä lievittää reumatismia.
  • Sahrami rauhoittaa hermoja sekä auttaa kouristuksiin, astmaan ja yskään.
  • Salvia vähentää ylenmääräistä hikoilua, tuhoaa bakteereja sekä parantaa vatsalaukun ja maksan toimintaa. Käytetään myös suun huuhteluun hammastulehduksessa.
  • Selleri vahvistaa munuaisten toimintaa ja auttaa reumatismiin.
  • Sinapinsiemenet parantavat vatsan toimintaa.
  • Sipuli tasapainottaa vatsan bakteerikantaa, parantaa sappirakon toimintaa ja virtsaneritystä, vaikuttaa sydämen toimintaan ja rauhoittaa hermoja.
  • Tilli parantaa ruokahalua ja lievittää turvotusta.
  • Timjami ehkäisee vatsaloisia, ripulia ja turvotusta sekä lievittää yskää.
  • Valkosipuli tuhoaa bakteereja ja vatsan loisia, parantaa sperman laatua sekä lämmittää kehoa.

Käyttäkää myös näitä mausteita:

  • Korianteri parantaa muistia.
  • Kumina suojaa kirouksilta.
  • Meiramista saa lemmenjuomaa.
  • Oreganoa voi käyttää rakkautta herättävissä taioissa.
  • Rakuuna suojaa käärmeiltä ja lohikäärmeiltä.

Kirjallisuutta:

  • Ilona Vojancová: Lidové léčení a kořenářky – Folia Ethnographica 33. Supplementum ad Acta Musei Moraviae 1999. Moravské Zemské Muzeum. Brno.
  • Vladimír Doležal: Kuchařka z babiččina receptáře. Nakladatelství Dona, České Budějovice 1994.
  • Velká Česká Kuchařka. Český Klub 1993.
  • Kapesní atlas rostlin. (Napsal Albert Pilát, namaloval Otto Ušák.) Státní pedagogické nakladatelství. Praha 1963.
  • Marikka Brunila & Risto Nurmi: Luontoäidin kasviaarteet. WSOY. 1983.
  • Maarianheinä, mesimarja ja timotei. Suomen luonnonvaraisia kasveja. Otava 1986.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *